Ennakkoäänestykset takana ja kansalaisvelvollisuus hoidettuna, mutta; 

Voivoi, aijai, vali, vali!

Se sitten pääti hyökätä mun kimppuun, mikä lie romuska-tauti, korva-, poskiontelo-, kurkku- ja keukoputkentulehdus. Tyttö totesi, yksi viellä niin olisi Bingo, no eihän mulla sitä arpajaistuuria ole, ei onneksi tässäkään. 10 pvän antibiotikuuri, yskänlääke ja särkylääke 59,75€, kiitos! Tujua tavaraa ovat, olen ihan pillerihumalassa, ainakin nää kirjaimet juoksee sinne tänne. Kyllä tämä tästä viellä iloksi muuttuu, kun saa tota ukkoa kiusata yö kaudet "rykimällä".

Huomenna ei kun tänään mulle on luvattu tarjota lounas, (niin kuin monelle muullekkin) ravintola Elielissä, sinne menen vaikka konttaamalla.

 Aivan ihana talvisää ulkoiluun, pientä pakkasta, lunta eikä tuulesta tietoakaan. Jotkin valitettavaa pitää aina löytää, toi "vaihtoon laitettava" koipeliini ei tykännyt yhtään kävelystä. Onneksi on bussilippu olemassa, eikun tietä eteenpäin ja kyydillä takaisin kotiin. Hyvälle se tuntui tuollainenkin lenkkeily, eikä tarvinnut kiertää taloa ympäri.

Huomenna voi tehdä sitä keskimmäisen prinssin kanssa, mummu pääsee hakemaan hänet päiväkodista iltapäivällä, mitähän kivaa sitä keksisi.

On siellä pimeää! Sokkona etsimään Vantaalta paikkaa, joka pitää löytyä myös ajoissa. Ystävättäreni kutsui minut luokseen pitämään Tupperware-esittelyn, toivottavasti matka menee/löytyy. Flunssan poistoon on käytetty kaikki noitakonstit, lukuun ottamatta valkosipulia, niiden on parei tehota!

 Onko se totta, ulkona sataa lunta ja sääsedät lupaa sen sulavan pois heti, ei saa sulaa sanon minä. Toki olisi pitänyt olla pakkasta ennen lumen tuloa, ei muuttuisi heti jäisiksi tiet.

Ulos ei nyt taida olla mitään asiaa, aloitin vuoden flunssalla ja kuumeeella. Lämmintä juomaa ja unta kaaliin, kyllä se siitä viellä eloksi muuttuu. 

Onnellista Uutta Vuotta 2012 kaikille lukijoilleni!

Tämä kuva on otettu 1.1.2011, taitaa olosuhteet olla hieman

erilaiset.

Aamu tv.n  kelitiedote näytti keltaista ja "luisuvia auton kuvia", ihan kiva Tampereelle lähtö edessä. Ärripurri-ukko mukaan ja menoksi! Tamperetta lähestyttäessä alkoi lunta hiutalehtiin, onneksi vain hetken aikaa.

Päivänsankari oli joutunut maanpakoon jotta äiti ja isä saivat valmistella juhlia ilman apulaista. Toki isommat lapset olivat kotona apulaisina, ensi kerralla ei taida heidän kekseliäs apunsa äidille kelvata. Korjuuseen menevät tavarat oli näet fiksusti jemmattu tuolien ja sohvan alle, siitäkös se äitee päästeli riemukiljahduksia. Kiireellä oli kaikki saatu kuntoon juuri ennen ovikellon soittoamme. Pikku-Herra Ruun haku jäi viimetippaan, mummi kun ei ole samallainen päätön kana mitä allekirjoittanut mummu on. Ajattelematta mitään olisin vaihdattanut autoja, saadakseni sen missä on turva-istuin, näin tuonut pojan kotiin.

Päivänsankarille taisi olla vieraat tärkeämpiä kuin lahjat. Herkut sitten olikin oma lukunsa, niitä pieni-mies (82cm) osasi hakea kiitettävästi. Hmmm... kyllä mummukin piti  huolen maistuvaisten tarjoiluiden verottamisessa, pöytä notkui sen seitsemää sorttia, kiitos niistä!  

Kotimatkaa aloittelimme viiden jälkeen, jo hämärässä vesitihkusateessa. Valkeakosken kohdillä sade muutui pienoiseksi rännäksi ja kura roiskui. Riihimäki-Hyvinkää maa oli valkoinen, laiskahkosti tuli lunta, Vantaan rajamailla ei lumesta ollut tietoakaan, vaihteeksi vettä ripsahteli. Pimeää ja rapaista oli koko paluumatka, tie pysyi kuitenkin ihan hyväkuntoisena.